2.-4.7.02
Kisat aloitettiin tiistaina yhdellä lajilla, poikien 50 metrin pienoiskiväärillä. Kisat järjestettiin Lahden urheilukeskuksessa, jossa järjestetään kaikki muut lajit paitsi haulikkolajit, 300 m kivääri, sekä 50 m villikarju. Viimeksi mainitut lajit järjestetään Hollolan Hälvälässä. Keskiviikkona oli vuorossa mm. naisten, miesten, tyttöjen ja poikien kaksoistrapin aloitus – mies puoliset ampuivat 100 ja naiset 80 kiekkoa. Keskiviikkona Suomen naiset toivat kotikisoista ensimmäisen mitallin ja vielä kultaisen naisten 50 m pienoiskiväärin joukkuekisasta. Lämpimät onnittelut Helena Juppalalle, Jenni Rannalle ja Viivi Villalle! Torstaina kaksoistrapin ampujat saivat urakkansa päätökseen ja päivä päättyi naisten ja miesten finaaliin. Nuorien sarjoissa ei finaalia ammuttu lainkaan, vaan voittaja ratkaistiin suoraan. Naisten finaaliin ei suomalaisia valitettavasti päässyt, mutta miesten finaalissa Suomea edusti Joonas Olkkonen. Joonaksen hermot kestivätkin kotikisojen paineet, vaikka hopea mittelössä sattuikin ikävä pummi. Mutta mitalitili kasvoi Suomen osalta kaksoistrapin miesten pronssimitalllla. Onnea Joonas Olkkoselle!
Yleisöä on kisoissa ollut mielestäni vähän. Yleisö koostuikin mielestäni alkupäivinä lähinnä joukkueiden muista kilpailijoista ja huoltohenkilökunnasta. "Tavallista" yleisöä oli niukasti. Torstai toi kuitenkin muutoksen yleisömäärään ainakin Hävälässä, jossa vietin päiväni. Liekö syy yleisömäärään kasvuun ollut aurinkoinen ilma, joka kuitenkin muuttui illalla varsin vetiseksi. Tässä kohtaa täytyy antaa kiitos Japanin joukkueen naispuoliselle jäsenelle, joka lahjoitti minulle sadetakin sateen alkaessa, ilmeisesti palkkioksi varattuna pitämistä paikoistani. Yleisestikin kaikki joukkueet ovat olleet erittäin ystävällisiä. Järjetelyt tuntuivat olevan vielä tiistaina ja keskiviikkona osittain kesken, mutta televisioinnin alkaessa torstaina, kaikki tuntui olevan valmiina. Keskiviikkona kisoissa vieraili myös Puolustusvoimien komentaja Kaskeala. Hälvälän haulikkoradoilla saisi mielestäni olla suuremmat tulostaulut, sillä nykyisistä ei yleisö näe kuin juuri oikeista paikoista. Muuten järjestelyt tuntuvat olevan hyvin suunniteltu ja tehty. Molemmissa kisapaikoissa on myös yleisölle tarkoitettuja myyntikojuja, josta tavaraa löytyy aina aseista vaatteisiin asti.
5.-8.7.02
Perjantain kisat olivatkin ainoastaan Lahden urheilustadionilla. Lajeina olivat 3x20 laukauksen pienoiskivääri, 10 m ilmapistooli sekä 10 m olympiakiväärin nopeat juoksut. Kahdesta edellisestä järjestettiin myös finaali. Ilmapistoolin finaalissa ei suomalaisia nähty. Olympiakiväärissä sen sijaan saatiin kokea suomalaisjännitystä Vesa Savilahden puolesta. Savilahde jäi kuitenkin harmittavasti neljänneksi ja näin ilman mitaleita.
Lauantaina kisoja pystyi seuraamaan kummassakin paikassa. Itse olin seuraamassa koko päivän haulikkoampujia Hälvälässä. Haulikkolajeista mukana olivat skeet ja trap, molemmissa sarjoina olivat: naiset, tytöt ja pojat. Trapin finaaliin saatiin suomalaistakin väriä Mopsi Veromaan ansiosta. Hän lähti kisaan jaetulta toiselta tilalta, mutta putosi harmittavien pummien ja "Shoot offin" kautta kuudenneksi. Se ei kuitenkaan Veromaata näyttänyt lannistavan, vaan hän oli hymyssä suin kisan jälkeen. Naisten skeetin finaalissa koettiin "dramaattisia" hetkiä, kun kisan voittanut Diana Igaly joutui kutsumaan kuusi kertaa kiekkoa mikrofoni ongelmien vuoksi. Viivi Villa edusti hienosti Suomea naisten 3x20 laukauksen pienoiskiväärin finaalissa, sijoittuen kuitenkin kahdeksanneksi.
Sunnuntaina kisattiin mm. olympiakiväärin sekajuoksusta, jossa Suomen joukkue sijoittui hienosti kolmanneksi ja toi kotiin pronssimitalin. Joukkuessa ampuivat: Teppo Koskue, Vesa Saviahde ja Pasi Vedman, onnea! Sunnuntaina aurinko hymyili muutenkin suomalaisille, sillä Vesa Lautamatti sijoittui poikien skeetissä kolmanneksi. Onnea Vesalle!
Maanantaina olin seuraamassa päivän finaaleja, joita oli kaksi kappaletta - naisten ilmakiväärin ja olympiakiväärin putoavien taulujen, joka on uusi epävirallinen laji. Lue lajista annettu tiedote. Ilmakiväärissä ei suomalaisväriä nähty, mutta putoavissa tauluissa oli neljän finalistin joukossa peräti kaksi suomalaista. Suomalaiset olivatkin oppineet lajin hyvin, sillä Vesa Saviahde voitti ja Krister Holmberg tuli kolmanneksi. Laji oli luonteeltaan paljon rennompi ja yleisöystävällisempi kuin viralliset lajit.
Nyt yleisö on alkanut löytää kisoihin, sillä varsinkin finaaleissa on istumapaikoille paikoitellen jopa ruuhkaa. Haulikkolajeissa yleisön mukana olo on ollut mielestäni hieman aktiivisempaa kuin muissa. Johtuuko se lajin näyttävyydestä ja helposta seuraamisesta, sitä en tiedä. Nyt kilpailuihin on tullut mukaan myös heijastustauluja joissa näytetään myös tulosten lisäksi osumat. Samoin tauluja on ruvettu hyödyntämään laji-informatiivin merkeissä.
9.-13.7.02
Tiistaina oli ohjelmassa mm. trapin ja skeetin ammuntoja. Suomen Petri Nummela mahtui ensimmäisen päivän jälkeen kolmes parhaan joukkoon, ollen kolmas. Ilmakiväärin finaalissa ei suomalaisväriä valitettavasti nähty, mutta kisa tarjosi rutkasti jännitettävää aina viime metreille asti. Kulta jouduttiin finaalissa ratkaisemaan "Shoot Off:in" kautta ja voittajaksi selvisi USA:n Jason Parker ammuttuaan 10,5, hopean voittanut Kiinan Jie Li hävisi Parkerille selvästi tuloksellaan 9,7.
Keskiviikon ohjelmassa oli mukana mm. trap, skeet, 300m kivääri (N) ja villikarju (50 m). 300 m urheilukiväärissä suomalaisista parhaiten sijoittui Helena Juppala ollen seitsemäs. Trapin paremmuus järjestys suomalaisten kesken vaihtui keskiviikkona kun Tommi Andelin sai ammuttua paremmin kuin Nummela. Skeetissä menestys oli heikkoa.
Torstaina aurinkokin hymyili vihdoin myös suomalaisille, kun poikien villikarjussa Juhani Aho sijoittui kolmanneksi. Onnea! Skeetin finaalista tuli varsin jännittävä, vaikkei suomalaisia siinä nähtykään. Nimittäin kaikki skeetin mitalit jouduttiin ratkomaan uusinnoilla. Trapin finaalissakin nähtiin suomalaisväriä Tommi Andelinin edustuksella. Toisellakin suomalaisella Perti Nummelalla oli mahdollisuus päästä finaaliin, mutta karsiutui valitettavasti kuudennen sijan uusinnassa finaalista ulos. Andelin sijoittui finaalissa neljänneksi, mutta trapin joukkuepronssi jäi Suomeen. Onnea!
Perjantaina Suomen Helena Juppala päätti hienosti kisaurakkansa hopeaan naisten 3x20-laukauksen 300 m kiväärissä. Kisa oli varsin kovatasoinen, sillä kisan voittanut Charlotte Jakobsen ampui tulokseksi uuden ME tuloksen 588 - Juppalan tulos oli 584. Lauantaina Suomen villikarju joukkue otti pronssia, mutta yksilöinä heitä ei mitalisijoilla nähty. Onnea heille!
14.-16.7.02
Sunnuntaina suomalaisia kilpaili mm. isopistoolissa, sekä vapaakiväärissä (3x40). Suomen Kai Jahnsson sijoittui isopistoolissa kymmenenneksi. Vapaakiväärissä paras suomalainen oli Kari Pennanen (9.). Muista suomalaisista Juha Hirvi oli 13. ja Kyösti Kurvinen 33.
Maanantaina oli vuorossa mm. vakiokiväärin joukkuekisa, jossa Sveitsin joukkue paransi voimassa olevaa maailman ennätystä viidellä pisteellä - tulos 1744. Suomen joukkue sijoittui vasta 11:ksi. Kisojen viimeisenä päivänä tiistaina ammuttiin kisojen viimeinen finaali olympiapistoolissa, jossa
voitot menivät Saksaan ja Sveitsiin. Saksa voitti kullan että hopean ja Sveitsi sai tyytyä hopeaan. Jo aiemmin päivällä Sveitsin Marcel Bürge sivusi vakiokiväärin 3x20 laukauksen maailman ennätystä - tuloksena 589.
Loppusanat
Suomi voitti kisoissa 12 mitalia, joista suurin osa pronsseja (1, 3, 8). Tulos on mielestäni hyvä ja osoittaa Suomen olevan edelleen mukana ja taistelemassa arvokisamitaleista jatkossakin. Kisoista jäi mieleeni yleisesti ottaen positiivinen kuva. Toki kisoissa oli joitain huonojakin kohtia. Yksi ja yleisön kannalta merkittävin oli välillä kuulutusten ontuminen. En tarkoita kuuluttajien paikoin kangertelevaa englanninkielen taitoa, vaikka välillä englanninkielisten maiden katsojat sitä hymyssä suin kuuntelivatkin. Välillä katsojat olivat nimittäin suut pyöreinä informaation puutteen vuoksi. Varsinkin kisojen loppuvaiheessa aikataulut alkoivat takkuilla, eikä uusista ajoista mielestäni ilmoitettu tarpeeksi tehokkaasti yleisölle. Käytössä olisivat olleet myös tulostaulut joihin kirjoittaa uudet ajat - varsinkin Lahden stadionilla.
Haulikkolajien finaaleita seuratessani tuli mieleen, että olisiko YLE voinut sijoittaa kameransa hieman toisin kuin nyt teki. Osa kameroista oli nimittäin suoraan yleisön edessä ja ne peittivät osan tapahtumista. Toki ymmärrän hyvän ja laajan kuvakokonaisuuden tarpeen, mutta jos kisojen aikana mietittiin yleisön puuttumista, niin yleisön saamiseksi paikalle, täytyy sille taata kunnollinen näköyhteys tapahtumaan, muuten yleisö siirtyy koteihinsa television ääreen.
Jos kisoista löytyi jotain huonoa, niin löytyi sitä hyvääkin. Koko kisojen ajan vallitsi hyvä ja rento tunnelma. Se oli voimakkaammillaan ja sen havaitsi parhaiten Hälvälässä, jossa yleisö pääsi hyvin lähelle ampujia ja näin seuraamaan tapahtumaa kuin aitiopaikalta. Stadionilla kun yleisön ja kilpailijoiden välillä matkaa oli kymmeniä metrejä, niin kaikkia asioita ei nähnyt ilman apuvälineitä. Se oli mukava huomata, että kisoihin saapui paljon yleisöä ympäri maailmaa ja Suomea. Ja mikä parasta, normaalisti suomalaisiin tapahtumiin kuuluvat oluttelttojen humalaiset olivat poissa kisoista. Alkoholi ei kuulu, eikä saakkaan kuulua ammunnan kanssa yhteen. Vihdoinkin oli tapahtuma, jota pääsi seuraamaan ilman häiritseviä humalaisia.
Lopuksi haluan toivottaa lämpimät kiitokset niin järjestäjille, kuin kisayleisöllekin! Viimeiset pari viikoa sujuivat todella mukavissa merkeissä. Kiitos!
