Alvar 3-9x40 -kiikaritähtäin
Voiko halpa olla hyvä? Tämä kysymys käy monen mielessä katsellessaan lehtien mainosilmoituksia. Tällä testillä pyrittiin selvittämään minkälaisen kiikarin saa alle 400 markalla. Kiikaritähtäimeksi valitsin Alvar 3-9x40:n, jonka markkinahinta oli vielä ostohetkellä (1997) 350 markkaa. Hinta on todella halpa, kun sitä vertaa markkinoiden kalliimpien lähes kymmenien tuhansien maksavien hintaan. Jo maalaisjärjellä ajattelu selvittää asian, ettei
näin halpa kiikari voi vastata laadultaan useiden tuhansien vastaavaa. Nämä halvan sarjan tuotteen ovat asia erikseen, eikä niiltä tule odottaa liikoja. Halvat kiikarit ovat kyllä suosituimpia, sillä harvallapa meillä on taskussa yhtäkkiä esimerkiksi neljää tuhatta markkaa - 350 markaa sieltä voi mahdollisesti löytyäkin. Alvar kiikaritähtäimiä maahantuo Kirkkonummen Erävaruste Kirkkonummella.
Alvarin ominaisuuksia
Testin Alvar on mattapintainen. Vaihtoehtona on myös kiiltävä pinta. Mielestäni matta on paremman näköinen, koska se ei heijasta valoa takaisin. Kauneus on katsojan silmissä, joten sananlaskukin selventää, että kyse on jokaisen omasta mielipiteestä. Kiikaritähtäin on n. 310 mm pitkä ja edessä linssin halkisija on kuten mallimerkintäkin kertoo 40 mm. Takana eli siinä päässä johon kiikarissa katsotaan, on linssin leveys 35 mm. Alvar on variaabeli ja
sen säätöasteikko liikkuu suurennoskertoimien 3 ja 9 välillä. Tämän kokoinen variaabeli on varsin yleinen ja se soveltuu monenlaiseen käyttöön. Ristikko kiikarissa on myöskin varsin yleinen, eli malli jossa sivuilla on leveämmät tolpat ja keskellä ohuemmat, eli keskellä on hiusristikko. Ulkopinnasta vielä. Alvar ei ole ollenkaan niin muovisen oloinen kuin useimmat halvat kiikarit. Niissä ulkokuori tuntuu olevan muovia vaikka onkin seosmetallia. Alvarissa
pinta tuntuu selvästi metalliselta. Ristikon säätöjä muutetaan keskellä olevien korkkien alla olevistä "ruuveista". Ilman meisseliä tai 50 pennin kolikkoa se ei onnistu. 50 pennin kolikko sopii todella hyvin hahloon, joten jos meisseliä ei ole käytettävissä, niin lomapakosta pitäisi löytyä apu (näitä pikku kolikoita kun tuntuu kertyvän pussiin vähän liiankin paljon). Kiikaritähtäimen mukana seuraa myös linssisuojukset. Ne on tehty päistään läpinäkyviksi
läpinäkyvää muovia käyttäen. Toisesta päästä suojuksen muovi on keltainen. Olisiko ollut tarkoitus tehdä suojukset, joiden läpi voidaan katsoa, mutta huonosti idea on toteutettu, jos sellaista on yritettykkään tehdä. Suojuksien läpi ei voi katsoa kunnolla, sillä ne ovat niin sumeat, että kuva vääristyy. Silmän etäisyys kiikariin on ainakin itselläni noin 90 mm. Alvarin runko on yhden tuuman levyinen.
Alvar käytössä
Vuoden käyttö on antanut hyvän kuvan kyseisestä tähtäimestä. Se ei ole ominaisuuksiltaan huippukiikari, muttei ole niitä hunoimpiakaan. Koskaan kiikarin säädöt eivät ole muuttuneet, vaikka se on ollut mukana kovassakin menossa. Kuva on aina ollut kirkas, eikä ole koskaan sumentunut, mitä halvat kiikarit tekevät aina välillä - varsinkin pakkasessa. Tämä on osoitus kiikarin tiiveydestä. Myöskin parallaksivirhe on hyvin minimaalinen.
Muutamia testejä
Ensimmäinen testi jonka suoritin Alvarille oli neliötesti. Testissä pyritään selvittämään säätöjen pysyvyys siirrellessä säätöjä tietystä paikasta takaisin samaan paikkaan. Tauluun asetin täplän joka toimi tähtäyspisteenä. Tämän vuoksi oli aivan aivan sama minne osumat tulivat, kunhan tähtäyspiste pysyi samana. Kiinnitin tähtäimen Sakon P 94 S -pienoiskiväärin Sakon omilla alumiinisilla kiikarinjaloilla. Matkaksi valitsin ainoastaan 25 m, sillä tällä matkalla
kasat olisivat mahdollisimman pieniä ja tulokset siten luotettavampia. Patruunana oli Lapuan Master, jolla on ammuttu aseen pienin kasa (6 mm) 50 metriin. Tarkkuus oli siis huippuloukkaa. Ensimmäisen laukauksen ammuttuani, siirsin tähtäyspistettä ylöspäin 20 napsua, seuraavan laukauksen jälkeen vasemmalle 20 napsua ja samalla tavalla kaksi kierrosta. Parhaiten tulos näkyy kuvasta. Kiikarin säädöt pysyivät kohtuullisesti kohdallaan tosin viimeinen laukaus osui
sentin verran vasemmalle.
Toinen testi koski osumapisteen muutosta suurennossuhdetta muuttaen. Joten tauluun uusi täplä, joka toimi tähtäyspisteenä. Aseena toimi sama kuin edellisessäkin ja matkakin oli sama 25 metriä. Aloitin ampumisen suurennoksella 3. Jonka jälkeen jatkoin ampuen aina jokaisella tasasuurennoksella, eli suurennoksilla (3,4,5,6,7,8 ja 9). Kasa pysyi kohtalaisen hyvin koossa. Ainoastaan suurennoksilla 5 ja 9 tuli kasaan pieniä poikkeamia. Suurennoksella 5 luoti osui noin sentin
verran muista ylös. Suurennoksella 9 osuma oli taas sentin oikealla puolella. Kun suurennoskerrointa kasvatti näytti siltä, että osumat kulkivat oikeaa laitaa kohti. Tällaistahan ei pitäisi tapahtua, mutta kun ottaa huomioon kiikarin halvan hinnan, oli ihme, että osumat pysäivät näinkin nipussa, samoin ihmetytti neliötestin mainio tulos. Kaikki nämä ovat plussaa kiikaritähtäimelle.
Lopuksi
Minkälaisen kiikaritähätimen sai 350 markalla? Minun mielstäni hyvän hintaan nähden. Alvar ainakin on hintaansa nähden hyvä. Jos olet aikeissa ostaa halvan kiikaritähtäimen, kannattaa Alvar ottaa erääksi vaihtoehdoksi.
